Suomen maine euroopassa ja muualla maailmassa on saanut valtavaa tahraa. Suomi on nyt maailman silmissä muuttunut jopa vastenmieliseksi ja taitaa olla mainintoja jopa hirviöistä. Aikoinaan hirviöt olivat positiivinen asia suomen kannalta, kun sellaiset voittivat Euroviisut… Nyt tämä hirviö maine ei ole positiviinen, vaan suorastaan huolestuttava.
Itselle kaikki ääripään toiminta on se sitten oikealla tai vasemmalla, taikka jossain toisaalla on aina huono asia. Ääri toimet eivät ole koskaan tuoneet mitään hyvää. Olen itse peruskriittinen kaikessa, eli pyrin olemaan epäileväinen ja en niele kaikkea suoraan. En myöskään hyväksy minkäänlaista väkivaltaa tai terroria, nekin usein korreloi nimenomaan ääritoiminnan kanssa. En siis hyväksy haitallisia ilmiöitä.
Tällä hetkellä silmät tunnutaan sulkevan monille tosiasioille, kuten sille että me olemme juuri nyt nivelvaiheessa, jossa moni asia on muuttumassa. Suomessa väestö ikääntyy kovalla vauhdilla ja koko ikänsä työtä tehneet suuret massat ihmisiä ovat siirtymässä eläkkeelle. Samaan aikaan olemme digitalisoituvan maailman murroksessa, joka muuttaa nykyistä työmaailman käsitystä ja siihen liittyvää työntekemistä. Jo nyt voimme nähdä muutoksia siinä, että automatisaatio on muuttanut kaupankassoja automaattisiksi, vaikkakin tiettyjä tuotteita kuten alkoholia/tupakkaa, alennustuotteita ja veikkauspelejä saa vain vanhanaikaisista kassoista.
Tulevaisuudessa yhä enemmän nähdään automatisoitumista ja tämä varmasti näkyy monien nykyisten ammattien vähentymisenä. Enkä itse usko, että kaikista olisi IT-alan osaajiksi, sen verran olen nähnyt erilaisia käyttäjiä, vaikka itse hallitsen jokseenkin hyvin melkein kaikein mitä tietokoneella voi tehdä, niin on käyttäjiä jotka hyvä jos saa koneen päälle tai ymmärtää edes älypuhelimesta miten se toimii… En siis näe, että kaikista jotka menettää työnsä digitalisaation kanssa löytäisi uutta ainakaan digitalisaation luomista paikoista.
Nyt toitotus on sellainen, että kaikki töihin ja äkkiä.. Ajatus on periaatteessa nyky järjestelmässä ihan ok. Kuitenkaan käytännössä tämä ei ole relevanttia, koska jo nyt työllisyys on huipussaan ja useimmat niistä jotka työllistyy helposti ovat jo töissä. Ne jotka ovat työttömiä ovat sitä jostain syystä, joka on suurella osalla jotain muuta, kuin sitä, että ei haluaisi olla mukana työelämässä.
Yksi suuri syy työllistymisen ongelmiin on siinä, että oman alan työtä ei ole löydettävissä. Eihän leipuri voi lähteä sähköasentajaksi tai kirvesmies IT tukeen, ei ainakaan ilman koulutusta ja monesti lähtökohtaisesti omat kyvyt eivät kohtaa avoimena olevien paikkojen kanssa, edes koulutuksen avulla. Mitä siis tehdä jos omiin kykyihin liittyvää työtä ei yksinkertaisesti ole.
Täysin toinen seikka on osatyökykyiset ja työkyvyttömät, joille ei ole avautunut pääsyä väliaikaisesti tai pysyvämmin työmarkkinoiden ulkopuolelle, johon he ehkä kuuluisivat, mutta pääsy sinne on aina sellaista vuorikiipeilyä pyrokratian kivikkoisessa vuoristossa… Tämä on voimia vievää monille työkyvyttömille ja voi tehdä entistä enemmän hallaa heille.
Politiikassa tehdään nyt oikeiston politiikkaa ja on pyritty pääsemään helpolla ottamalla mukaan puolueet oikeiston laidasta, mutta mikä on se hinta jonka Suomenmaa siitä maksaa. Nyt jo on arvioita siitä, että hinta on niin mittava, ettei edes taloudenkuntoon saaminen olisi sen väärti.
Nyt puhutaan paljon vastakkainasettelusta, joka valtaa alaa poliittisissa ympyröissä. Tästä syytellään nyt toisiaan puolin ja toisin. Miksi vastakkain asettelu syttyy nyt joka paikassa? Tämä ei ole vain politiikan ongelma, vaan laajemmin kaikessa oikein halutaan hakea me ja te asetelmaa. Miksi?
Tälläinen toiminta on historiallisesti ollut merkkinä levottomuuksista ja jopa sodista, kuinka ollakkaan tämä kaikki tässä ja nyt tapahtuu juuri samaan aikaan, kuin euroopassa on sota päällä Ukrainassa. Halutaanko me oikeasti luoda lisää polttoainetta tälle vastakkainasettelu teemalle?
Tällä hetkellä poliittikka on alkanut keskittymään pelkkiin skandaaleihin, kun vuorotellen ministerit ovat keskiössä. Syy tähän ei liene ministeriön ulkopuolella, kuten nyt halutaan heijastaa, syy tähän on nykyisten ministereiden avoimesti julkisissa luurangoissa, jotka ministeri puolueiden poliittista kannatustaan laajemmat piirit pitävät tuomittavina ministeri tasolla.
Kysymyksen keskiössä on nyt se, että onko oikein se, jos hallituspuolueessa avoimesti syrjitään ihmisiä ja annetaan ymmärtää, että on täysin ok tuomita tai mahdollisesti jopa tehdä tekoja jotka ovat jotka ovat toisia ihmisiä vastaan. Me olemme kaikki ihmisiä, meillä on erilaisia ajatuksia ja tulemme erilaisista lähtökohdista.
Minä itse olen sitä mieltä, että kyllä jos käyttää maahanmuuttoa väärin pyrkimällä hyötymään vain sosiaalietuuksista tai muutoin ilman, että itse on hyödyllinen osa yhteiskuntaa, se on väärin ja siihen on puututtava. Kuitenkaan 2000-luvun tutkimuksien mukaan suurinosa maahan tulleista ulkomaalaistaustaisista eivät ole tälläisiä 65 % miehistä ovat työllistyneet ja naisistakin yli puolet. Suurinosa tänne tulijoista ei siis tule vain hyötymään sosiaalietuuksia ja ”loisimaan”.
Meidän pitäisi kuitenkin siis yrittää pysyä faktoissa ja realiteetissä, ei alkaa luomaan jotain omaa kuplaa tai harhaa, jossa realimaailmassa ei ole mitään ytenevyyttä. Omat kirjoituksensa pitäisi myös allekirjoittaa, eikä kiertää asioita kuin kissa kuumaapuuroa. On myös aivan selkeää, että menneet kirjoitukset ovat kirjottajilleen edelleen relevantteja ja ajatukset samoja.
Mielestäni siis haitallisen maahanmuuton kanssa pitäisi olla tiukkana, mutta se jos käydään kokonaisia ihmisryhmiä vastaan, sillä aseella että kaikki nämä maahan tulleet ulkomaalaistaustaiset (ainakin tiettyjen etnisten ryhmien osalta) olisivat jotain vastemielistä ja jopa vihattavaa, sitä ei voi pitää hyväksyttävänä. Psykologiaa vähänkin hallitsevampi ymmärtää sen, että me jokainen… ihan jokainen, ollaan yksilöitä ja meillä on yksilöllisiä tietoja, taitoja ja osaamista, sekä oma maailmankuvamme. Meitä on mahdoton laittaa etnisen taustan kanssa johonkin laatikkoon.
Ainakin jossain vaiheessa Suomalaisia taidettiin ulkomailla pitää melko pitkälle alkoholisoituneina rähisiöinä, mutta eihän tämäkään pidä paikkaansa, sillä on täälä ihmisiä, jotka eivät alkoholia juo, eikä rähisekkään. Meidän pitäisi kohdata jokainen ihminen yksilönä ja myös tuomita jokainen väärä teko yksilöllisenä, ellei kyse ole jonkin järjestön aivopesujen tms.. aiheuttamaa ja ko. järjestön tuomittavaa tekoa (tällöinkin toki yksilöllisesti pitää tuomita ne yksilöt, jotka ovat tämän manipulaation vuoksi väärin tehneet).
On muuten melko järjetöntä se, miten me ihmiset voimme auktoriteettiin suhtautuen jopa tappaa sokeasti toisia ihmisiä, mikäli auktoriteetti niin määrää. Tästä on olemassa sosiaalipsykologisia tutkimuksia ja on aivan järkyttävää miten sokeasti me saatamme toimia. Tämän ehkä suurin henkilöitymä realimaailamassa löytyy toisesta maailmansodasta, mutta ei siitä aiheesta sen enempää.
On arvoja ja arvoja, toiset ovat synkkiä ja toiset vähemmän. On erikoista myös psykologisesti se, että ne jotka ovat synkempien arvojen puolella, luulevat sokeasti olevansa ne ”hyvikset”, jotka taistelevat huonoja ja vääriä arvoja vastaan. Tästä hyvä esimerkki on fiktiossa, eli hyvin suositussa ja menestyneessä elokuva saagassa Star Wars.
Pahat Sith lordit kuvittelevat olevansa oikealla asialla ja siinä, että heidän asia on se joka luo rauhan ja tasapainon koko universumiin. Sith lordi Sidious manipuloi Anakin Skywalkerin kuvittelemaan, että Jedi järjestö on kaiken pahan alku ja juuri. Näin ajattalee varmasti Sidious itsekin, sillä hänen näkökannastaan näin onkin.
Asiat ovat monesti siis omasta näkökannastamme kiinni, mikä on oikein ja mikä on väärin. Kuka manipuloi ja kuka luo kahtiajakoa. Luoko kahtiajaon sellainen, joka haastaa ihmisryhmiä ja haluaa heistä eroon. Ryhmä joka nimittelee toista puolta ja antaa ymmärtää heidän olevan mätisäkkejä, joiden ansiota kaikki huono on. Vaiko onko kahtiajako sen syytä, että jokin ei halua yhteistyötä näiden toisten kanssa, koska eivät voi allekirjoittaa niitä arvoja joita toiset jakavat.
Käytännössä omalta kannaltaa molemmat ovat oikeassa. Jedit haastavat Sithien vallan ja ovat siten heidän vastapainonsa ja vihollinen. Toisaalla Sithit haluavat äärimmäistä valtaa ja alistaa kaiken, jolloin he luovat äärimmäisen vastapainon Jedille, joka haluaa vain turvata galaktisen rauhan.
En ymmärrä, miksi fiktion pitää joskus kuullostaa niin yhtenevältä tai yhteen sovitettavana realimaailmaan. Itse en halua nähdä asioita aivan näin mustavalkoisena, jokaisessa ihmisessä lienee puolensa ja toivottavasti kukaan ei ole niin absoluuttisen ”paha”, että menisi Sidiouksen rooliin… Kuitenkin omalla kannallani kaikki se, joka yllyttää väkivaltaan tai vastakkain jotakin tahoa vastaan, on väärin.
En siis voi hyväksyä epärealistista ja ei faktoihin sitoutuvaa muukalaisvihaa, enkä esimerkiksi Yhdysvaltojen edellisten presidentinvaalien ympärillä ollutta aseellista kapinaa ja Capitol kukkulan valtaus tapahtumaa. En myöskään itse hyväksy aggresiivista eläinsuojelu toimintaa (kuten turkiseläinten ”vapauttamista” taikka mellakointia asian puolesta), nämä pitää saada muulla tavoin kuulluksi, ei sellaisella toiminnalla.
Itse haluaisin asioita tapahtuvan ikäänkuin keskitien tuntumassa, ei oikealla eikä vasemmalla… Eikä niin ikään agressiivisesti. Yleensä hallituksissa parhaat tulokset ovat tuntuneet tapahtuvan, kun molemmat puolet ovat hioneet toistensa kovinta terää ja muodostaneet sinipunaa taikka punamultaa. Tälläisillä hallituksilla on aikanaan päästy myös siihen mystiseen tulokseen, että valtionvelka on oikeasti mennyt negatiiviseen tilaan.
Yksikään kokoomus pääministerinä oleva hallitus ei ole tähän mennessä tätä saanut aikaan viimeisen 50-vuoden aikana… Kahdesti se on tapahtunut vuosituhanteen vaihteessa.. Toinen SDP johtoinen Lipposen II hallitus ja sitä Jäätteenmäen lyhyeksi jääneen hallituksen jälkeen seuranneen keskusta johtoinen Vanhasen I hallitus, ehkäpä Lipposen tekemän pohjatyön avustuksella. Näitä kahta lukuunottamatta pääosin velka on ollut lisääntyvää, näin on ollut viimeisen n.30-vuoden ajalla olleiden Holkeri-Katainen-Stubb pääministereiden aikana, joissa ovat siis kokoomuslaiset olleet pääministereinä.
Moni ministeri on kompuroinut ennen ministeriksi tulemista oleviin tekoihinsa. Moni niistä tosin olleet ennen ministeriksi nousua tapahtuneen vaalikamppailun aikaisia, kuten lautakasa episodi ja Jäätteenmäen salaiset paperit episodi. Taasen erään pitkää poliittista uraa tehneen miniusterin tekstiviesti kohu alkoi jo useita vuosia aiemmin erinäisillä viesteillä, mutta viimeisin kohu tuli sitten ministerinä ja sen seurauksia sitten nähtiin.
Näin ollen eivät nykyiset kohut erinäisten ministereiden kohdalla ole mitään uutta ja ihmeellistä. Se miten paljon kohuja eri henkilöihin liittyen on on hivenen harvinaisempaa, sekä se miten synkistä asioista näissä puhutaan. Kyllä tuntuu lautakasat ja tekstiviestit melko kevyeltä nykyisten asioiden rinnalla. Olemme itse ihmetelleet sitä, miksi ministereiksi ei voitu nostaa hivenen vähemmän luurankoja sisältäviä henkilöitä, jotta kohut vältetään, vai eikö niitä edes oikeasti haluttu välttää?!
Nykyinen tilanne alkaa lähestyä sitä, että hallitus rampautuu näihin sekoiluihin ja sotkuihin. Ihan sama mitä ylväitä omille kannattajille olevia asioita on hallitusohjelmassa, jos hallituksen kyky toimia on jatkuvasti kyseenalainen sen vuoksi, että ministerit paistattelevat kyseenalaisessa valossa. Voiko politiikka toimia näin? Onko tässä hallituksessa nyt otettu liian iso palakakkua ja se tukahduttaa koko homman.
Itse näen tässä olevan suurimmat häviäjät RKP:n ja KD:n puolella. Ai miksikö? Ensinnäkin monet puhumani arvot, joita nyt nousee esiin ovat hyvin vastakkaisia molempien näiden puolueiden arvojen kanssa ja jo nyt ensimmäisessä gallupissa se on näkynyt molempien (sekä myös suurempien hallituspuolueiden) kannatuksen vähentymisenä. Pienillä puolueilla on se suuri riski, että kannatuksen sulaessa näin vauhdilla puolueiden olemassaolo tulee nopeasti kyseenalaiseksi… Jokseenkin en oleta kummankaan puolueen tavoittelevan yksipaikkaisuutta, johon niillä on kuitenkin paljon lyhyempi matka, kuin suuremmilla puolueilla.
Äänestäjät arvioivat omien arvojensa pohjalla omaa äänestyskäytöstään ja nykyinen hallitus ei ole haitta pelkästään Suomelle (joka on jo konkretisoitunut ulkomailla) vaan myös hallituksessa oleville puolueille, joiden mukanaolo mahdollistaa nyiset skandaalit. Tästä johtuen moni miettii nyt mikä on heidän tuleva kantansa. Miten suuret riskit ovat kukin valmiita ottamaan ja miten suuri lommo Suomen maineelle pitää tulla, ennen kuin kaikki hajoaa käsiin.. ”Sitä me mietiskeletään, sitä me mietiskeletään”
Nämä ovat siis omia observointejani asioista, en sano niiden olevan täysiä totuuksia, mutta paljon näiden suuntaisia asioita on nähtävissä ja näyttää kovasti siltä ulospäin mitä tässä pohdin.