8.8.2020 LAUANTAI
HIIOHOI JA TUUUT TUUUT
Viime vuonna Naantalissa tuli käytyä unikeonpäivien aikaan (ks täältä) ja muutama vuosi taaksepäin sama juttu. Tänä vuonna Korona teki tepposensa ja kaikki oli vähän toisin, myöskään unikeonpäivät eivät olleet entisensa. Kuitenkin Naantali vierailut ovat jo paljon vanhempaa perua.
Joskus yli 5 vuotta sitten Naantaliin tuli lähdettyä polkupyörällä (ajomatkaa kertyi n. 60 km), sittemmin pyöräilyn hiipuessa bussilla edestakasin. Tänä vuonna kaikki aiempi meni uusiksi.
UKKOPEKKA
Laiva on Helsingissä 1938 rakennettu ja sotien ajat läpikäynyt. Sotien aikaan laiva oli varustettu it-tykein ja sukellusveneiden varalle syvyyspommien kiskotkin löytyivät.
Aluksen tehtävät olivat saatto ja partiointi tehtäviä.
Nyt tämä historiallinen ainoa liikenteessä oleva höyrylaiva sai kunnian olla meidän kulkuvälineemme, kun tänä historiallisena korona vuonna lähdimme kohti Naantalia.
Varasimme liput jo aiemmin netissä ja hyvä niin, koska liput oli melko pian loppuunmyyty tälle päivälle. Rannalle jäi osa ihmisiä, joilla valmiita lippuja ei ollut.
Me saimme liput kätevästi ja tässä kuvassa ne ovat jo kädessä ja laivaan nousua odotellaan.
Laivaan päästyä tuli pientä ongelmaa siinä missä matka vietetään. Yläkerta täyttyi hetkessä ja tovin etsimme paikkaamme risteilyllä.
Ensiksi katsoimme Lilyn lähtöä ja aurajokea ylemmällä kannella lähellä komentosiltaa.
Ilma oli mitä mukavin ja päivän aikana jossainpäin Suomea kuukauden lämpöennätykset paukkuivat ja meilläkin oli suunnilleen 27 asteen tuntumassa lämmöt
Aurajoki mennä liplahteli ja Lily kääntyi eteemme pitkäksi ajaksi.
Laiturissa näkyi myös Rudolfina.
Luonnollisesti Turun FÖRI myös ohitettiin matkalla ja joen ulommassa osassa olleet ravintolalaivatkin.
Vanhat Turun jokirannan Wärtsilän nosturit, jotka ovat museoituina jokirannassa tulivat vastaan lähestyessä satamaa.
Myös Turun täydennysrakentaminen jokirantaan näkyy keltaisen rakkennusnosturin muodossa. Pian jokirantaa kiertää aina majakkarantaan saakka asuintalot.
Satamassa seuraavaa Tallinnan risteilyä odottamassa oli Baltic Queen ja siitä menimme hivenen pienemmällä laivalla ohitse.
Aurajoensuu, Bore, Suomen joutsen ja Forum Marinum jäivät taakse ja matka merialueelle oli alkamassa.
No siellä se Peter Thorwösten tie 42/44 taas kerran paljaina pusikkoina jäivät taakse.
Siinä se rännikin loistaa, mutta eipä enää voisi ajatella, että joskus on täällä ruohonleikkurista tehty keskimoottori ja lillunut valtamerialuksen pelastuslautta kumivene.
Tuosta se alkaa Ruissalo ja sitten vaan ”merelle merelle siellä tuuli”…
… Niin kyllä ne lokitkin siellä löytyivät, joiden huudot tuuli kantaa laulun mukaan.
Kappaleessa voi kuulla mm. Timo Torikkaa, Miitta Sorvalia .. Ja jos minut tuntee ymmärtää kyllä tuon kontekstin erittäin hyvin 😉 .. Ja pakko se oli tähänkin tunkaista 😀
...Paluu aiheeseen Ukkopekka
Ukkopekan etukansi osottautui melkeimpä parhaaksi paikaksi, kun kameran kanssa heilui.
Yläkerran täpötäysi kansi olisi ollut puoli mahdoton kuvauspaikka ja ohessa olevia yksityiskohtia ei siellä olisi löytynytkään.
Siellä sitä Meyer Turun telakalla rakennetaan isoja paatteja lisää maailmanmerille.
Joskus on ihan kivaa tämä pieni ja idyllinenkin, jollainen on Ukkopekka.
Luultavasti ”normitilanteessa” meidänkin matka olisi ollut esimerkiksi Turku-Tukholma laivat, mutta onneksi tämä pöpö on nyt vähän hillinnyt sitä puolta ja pääsi hieman toisenlaiseen risteilyyn ja valokuvauksen ystävänä voin sanoa saaneni ihan yhtä mukavasti kuvia tässä 2 H risteilyssä, kuin mitä yleensä 23 H risteilylläkin.
Menipä siinä ohitse yksi rahtilaivakin. Tosin se oli ehkä melko selvääkin, kun Naantalin satamassa lähinnä rahtia nykyään enään roudataan…
Kyllähän täältä tämä matkustajaterminaali löytyy yhä Naantalissa, josta allekirjoittanut on hypännyt mm. Jupiteriin, siis M/S Jupiter laivaan.
Vähän katsotiin, että on extreme paikka uimiselle, mutta oikeasti se uimapaikka on vähän tuonnempana
😀
Kaikki hyvä päättyy aikanaan
Niin myös Ukkopekka risteily..
Naantali lähetyy ja Ukko-Pekan silta ollaan alittamassa, juuri ennen kuin laituri lähestyy
Presidentti Niinistöä ei Naantalissa samaan aikaan löytynyt, kuten kuvassa näkyy.
Siellä se määränpää häämöittää
Kiitos Pentti-Oskari Kangas, että laiva ei romuttunut ja mahdollisuus oli tehdä tälläinen nostalgia reissu oikealla höyrylaivalla. Suosittelen Ukkopekka risteilyä kaikille, joilla mahdollisuus siihen on.
Ukkopekka on ollut tuttu itselle jo sieltä, kun se on tällä nimellä aloittanut, sillä Pikisaaresta sitä tuli usein katseltua, kun liplatteli ohitse. Nyt vihdoin ja viimein on koettu myös matkustus tällä laiva vanhuksella!
NAANTALISSA
Melkein traditio on, että käydään kahvilla ravintola Trapin pihaterassilla ja niin teimme nytkin.
Kahvittelun jälkeen aloimme kävellä kuparivuoren suuntaan ja matkalla huomasimme seuraavaa.. Lähellä tätä paikkaa jo aimmin laivalta kuvasin toisen aiheeseen liittyvän…
Ensimmäinen on Naantalin ilmatorjunta bunkkeri, joka on nyttemmin muistomerkkinä.
Risti on laivaston muistoristi.
Molemmat ovat muistutuksia ajasta, jolloin Suomi oli sodassa ja joista itse Naantalin osalta kuulin tositarinaa mummiltani, joka Naantalissa ilmahyökkäyksen yhteydessä joutui pakenemaan häntä (pientä tyttöä) tulittavaa vihollis lentokonetta.
Naantalin kuparivuoren läheisyydessä vietimme tovin aikaa, jonka aikana Ukkopekka sitten tekikin paluutaan Turkuun.
Me sitten siirryimme keskustan suuntaan ja huomasimme, että Naantalissa oli käynnissä yleisurheilu kisat nuorille.. Ohitimme kisapaikan ja menimme Subwayhyn tankkaamaan itsemme, ennen kuin jatkoimme kotiin FÖLIn kyydillä.
OLI MUKAVA PÄIVÄ NAANTALISSA TÄNÄKIN VUONNA… MITÄS UUTTA SITÄ ENSIVUODEKSI KEKSITTÄISIIN 😉