Juuso Wahlsten – Luostarivuoren koulu 1989-92

Silmiini osui tämä artikkeli IS-lehdessä ..

Simsalapin hokkuspokkus, muistiini tulvahti jotain erikoislaatuista. Edellisessä kirjoituksessa puhuin juuri julkisista henkilöistä joita olen tavannut niin omien valintojen, kuin iskä Apin kautta.

Turun Luostarivuoren koulu 1990-luvun alussa. Kuvaus Teppo Kuusela

Kuitenkaan en ole kaiken sen kamalan mitä tässä koulussa minulle tapahtui (eikä se mitä minulle tapahtui ole edes ilmeisesti pahinta mitä tässä koulussa on tapahtunut googlaa: luostarivuoren koulu hyväksikäyttö ) ajatellut, että tämä artikkelissa kuolleeksi mainittu henkilö on pienen hetken vaikuttanut minunkin elämässäni.

Kävin tässä koulussa Ylä-asteen vuosien 1989-1992 välillä, aikana jolloin myös Lola Odusoga, sekä Mira Luoti (jotka ovat olleet kertomassa ainakin kuulleensa ahdistelu tilanteista koulussa) ovat olleet koulussa alemmalla luokalla. Itselle on jäänyt mieleen erityisesti Lolan ääni ja hersyvä nauru koulun käytävillä mieleen, muutoin niin synkässä tilassa olleena omissa ajatuksissa lähes meditatiivisessa tilassa (jotta yleensäkin jaksoin olla koko koulussa).

Tähän aikaan rehtorina oli Ossi Miller, jonka olen jostain myös lukeneeni, että on poistunut joukostamme. Hänelle haluan tässä yhteydessä sinne missä onkaan lähettää kiitollisuuden viestin siitä, että historian opettajanamme hän vannotti meitä äänittämään isovanhempiemme elämää kasetille. Tein tämän ja minulla on nyt edelleen muisto isovanhemmistani olemassa, jotka poistuivat keskuudestamme 2013 vuonna. Kiitos tästä Ossi … Kunpa olisin tajunnut tehdä saman myös vanhempieni osalta, heidän tarinansa on jäänyt avoimemmaksi ja he poistuivat keskuudestamme 2017 ja 2018 kesällä.

Mutta mennään siis vihdoin itse asiaan. Eräänä hetkenä meidän vakituinen liikunnanopettaja oli poissa ja saimme siksi aikaa sijaisen. Olen ollut läpi elämäni kova räpsimään valokuvia ja minulla on varmaan lähes kaikki yläasteen opettajat kuvattuna, niin myös koululiikunnan sijainen.

Juhani ”Juuso” Wahlsten – Luostarivuoren koulun kentän laidalla

Tästä on kulunut lähemmäs 30 vuotta, enkä muista enää kovin yksityiskohtaisesti mitään, mutta jollakin tavoin jääkiekko historiastakin muistan olleen puhetta. Muistan hänet omalla tavallaan mukavana sijaisopettajana, eikä hänestä ole mitään huonoa muistikuvaa itsellä, vaikka en mikään urheilun suuri ystävä ole ollutkaan (näihin aikoihin tosin kävin karatessa ja liikuin paljon polkupyrällä, jota ehkä edelleen jatkaisin ellei terveys olisi tullut pienoiseksi esteeksi muutamia vuosia sitten).

Tosin yläasteen aikaan liikunnassa minulle tuli elinikäinen traumakin jossakin kohdassa, jolloin liikunnan opettajamme oli poissa. Tämä liittyy tanssimiseen, jota tuolloin veti tyttöjen liikunnan opettaja. Itsestäni johtumattomista syistä koulukiusaamisen ollessa osa tekijä minun tanssipari ”karkasi” ja jäin ilman paria.. Opettaja huomasi tämän ja rääkyi, että kaikkien tässä osallisena olevien pitää koulun jälkeen tulla ylimääräiselle tanssitunnille (tavallaan jälki-istunto)… Minulle tuo aiheutti sen, että vielä yli 40-vuotiaanakin inhoan tanssimista ja sen ajattelemista (niin suuri valta on opettajilla nuoriin ihmisiin), vaikka olen naimisissakin niin sekin rituaali suoritettiin ilman ainuttakaan tanssia :-/ . Voisin tässä kohtaa kiittää ihan kamalasti tätäkin opettajaa, mikäli hengissä vielä on (huomaa tämä kiitos sarkasmina).

Kuitenkin siis, koululiikunta on antanut minulle pienen hetken tavata tätä jääkiekko legendaa ja hänen omaisilleen toivon lämpimästi osanottoni .. Omat muistoni hänestä lähes 30 vuoden takaa ovat lämpimät ja toivon hänelle kaikkea hyvää matkallaan ”suureen tuntemattomaan”, sinne johon itsekukin aikanamme pääsemme matkaamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *