Aloitetaan tämä kirjoitus kauempaa historiasta…
Minä en nuorena poikana ollut mitenkään hirvittävän kiinnostunut urheilusta ja sen katselusta. 1990-luvulla muutin muutaman mutkan kautta itsenäiseen asumiseen ja tuolloin kuvaputki teeveen aikakaudella minulla oli olohuoneen nurkassa jonkinmoinen töllötin. Itse töllöstä töllötin mielummin ”The X-filesia” (Salaiset kansiot) ja muuta vastaavaa fiktiota, mutta tähän aikaan oli urheilun kannalta merkittävä seikka.
Vuosien 1994-1997 välillä velipojat kävivät vuoro viikonloppuisin yökylässä luonani ja nämä velipojat olivat minua tuhat kertaa kovempia urheilun katselijoita. Tästä johtuen siis myös vuonna 1995, kun velipojat jälleen kävivät luonani ja katselivat urheilua, erityisesti jääkiekon MM-kisoja tuli itsekkin sitä katsottua.
Katsoin kisoja myös silloin, kun velipojat eivät olleet tv:tä avaamassa ja hyvä niin koska silloin täysin odottamattomasti (tree kruunor oli jo valmistellut omat juhlansa etukäteen) Suomi voitti Ruotsin ja Suomelle tuli ensimmäisen kerran kultaa jääkiekossa MM tasolla. Den glider in soi kaikkialla, sillä Suomi ”varasti sen” voitollaan Ruotsilta, sävellys oli siis tehty Ruotsin maailmanmestaruudelle 1995.
Tähän aikaan siis katselin jääkiekkoa, kiitos velipoikien ja samasta syystä myös samoihin aikoihin tuli seurattua Mika Häkkisen kahta mestaruutta F1-sarjassa. Kuitenkin velipoikien vierailujen vähennyttyä ja elämänpolkujen johdettua seurusteluun urheilu hiipui, eikä sitä tullut oikeastaan katsottua enää juuri ollenkaan 1990-luvun lopusta pitkälle 2000-luvun puolelle.
Elämä heitteli tässä välissä uudelleen ja menin naimisiin, sain itselleni mukavan uusioperheen ja kaikki ulkoisesti rullasi hienosti. Vaimon kanssa ei mitenkään suuria urheilun katsojia oltu, mutta sitten vuonna 2011 vaimo kysäisi, että katsottaisiinko MM-jääkiekkoa. Minä sanoin siihen suunnilleen sanalleen niin, että ”no katsotaan nyt sitten tämän kerran, kun Suomi voittaa” (siis ennen kisojen alkua).. Ja Suomihan voitti!
Tässä kohdassa tapahtui uusi käänne ja vaimon kanssa jääkiekon MM kisat juurtuivat joka keväiseksi tapahtumaksi pärjää Suomi miten pärjää. Nyt taas keväällä 2019, kun suomen joukkuetta parjattiin, sanoin vaimolle ”tässä on nyt mahdollisuudet vaikka miten pitkälle”, Suomi on usein pärjännyt hyvin, kun altavastaajana on lähdetty.
Ja nyt Suomi laittaa ”mörkö juhlat” päälle, sillä Suomi on 2019 jääkiekon maailmanmestari!! Onnea Leijona joukkue, Mörkö Anttila, Kaapo Kakko, maali muuri Kevin Lankinen, Jukka Jalonen ja koko muu tiimi, te teitte sen mikä monista tuntui alussa utopialta, tässä todellakin oli mahdollisuudet vaikka miten pitkälle!!
Ihanaa leijonat ihanaa … Mörkö mörkö … … josko nyt vaikka 4 vuoden päästä sitten seuraava mestaruus (1995->2011=16 vuotta, 2011->2019=8 vuotta, eli 50% edellisestä, saman kaavan jatkuessa 2023 olisi seuraava -50% 😉 !!!
NYT JUHLITAAN 😉